JuhoTamminen Tuhoutuneen taiteen museo/ADAM

Tuhoutuneen taiteen museo / Theodor Höijer: Unelma uusrenessanssista

  • Tuhoutuneen taiteen museo / Theodor Höijer: Unelma uusrenessanssista
  • Tuhoutuneen taiteen museo / Theodor Höijer: Unelma uusrenessanssista
  • Tuhoutuneen taiteen museo / Theodor Höijer: Unelma uusrenessanssista

Tuhoutuneen taiteen museon nettisivusto romahti helmikuussa 2014. Pelastustöitä jatkettaessa ja yhteistyökumppaneita etsittäessä julkaistaan tässä blogissa parhaita paloja museosivuston sisällöstä.

 

 

Theodor Höijer - unelma uusrenessanssista

 

 Image preview

 

Skohan talo Kaivokadun ja Keskuskadun kulmassa 1961. Skohan kulmana tunnettu urheilutarvikeliike on poissa - rakennus purettiin Makkaratalon tieltä 1960-luvulla. Nelikerroksisessa uusrenessanssityylisessä liikerakennuksessa toimi mm. SVUL:n eli Suomen voimistelu- ja urheiluliiton Helsingin piirin toimisto. Kuva ja kuvateksti: Börje O. Löfman (public domain)

 

 

Carl Theodor Höijer syntyi Helsingissä 20.02.1843 ja kuoli 31.10.1910 samassa kaupungissa.

Arkkitehdiksi Höijer valmistui vuonna 1868 Tukholman kuninkaallisessa taideakatemiassa. Aluksi tämän jälkeen hänellä oli arkkitehtitoimisto Frans Sjöströmin, Axel Loenbomin ja Theodor Deckerin kanssa vuodesta 1872, vuoteen 1876. Kun tämä toimisto lopetti toimintansa hän toimi pääasiassa omassa toimistossaan. Vuosina 1872 - 1876 ja 1902 - 1903 hän toimi Polyteknisessä opistossa (nyk. Teknillinen korkeakoulu ) arkkitehtipiirustuksen opettajana.

Voisi ajatella Theodor Höijerillä olleen vahva unelma Helsingistä uusrenessanssityylisinä kaupunkina, niin vahvasti kyseinen tyylisuunta toteutui hänen töissään. Ikävä kyllä myöhemmillä polvilla ei kyllin ajoissa riittänyt ymmärrystä hänen luomilleen kauneusarvoille. Tästä kuvaavana esimerkkinä on Ateneumin alue. Höijerin suunnittelemista rakennuksista itse Ateneum on säilynyt. Sen julkisivu aukeaa kohti Rautatientorin toista laitaa, jossa kontrastin luo samojen aikojen toisen merkittävän tyylisuunnan jugendin edustaja Onni Törnqvist - Tarjanteen suunnittelema Kansallisteatterin rakennus.

Höijerin unelma uusrenessanssikeskustasta ehti toteutua Ateneumin liepeillä muutamaa vuotta myöhemmin rakennetussa Helsingin VPK:n talossa ja Höijerin 1870-luvulla suunnittelemassa Skohan talossa. Skohan talo sijaitsi vastakkaisella puolella keskuskatua kuin Ateneum ja se purettiin vuonna 1965 nykyisen "Makkaratalon" tieltä. VPK oli silloisella Hakasalmenkadulla ( sittemmin Keskuskatu ) ja purettiin WWC:n tornitalon alta pois vuonna 1967. Rakennuksen alkuperäinen arkkitehtuuri oli tosin tuhottu jo 1920-luvulla.

Theodor Höijer on tiettävästi suunnitellut asuinrakennuksia myös Saksaan ja Ruotsiin ja teollisuusrakennuksia ympäri Suomea, sekä Messukylän uuden kirkon Tampereelle, mutta edustavin osa hänen tuotannostaan sijoittuu Helsinkiin. Wikipedia esittää seuraavan listan Höijerin Helsinki-kohteista:



Yllämainittujen lisäksi kannattaa mainita muutama unohdetumpi kohde:

  • Malminkadun rukoushuone. 1878, purettu?

    Kuva: Malminkadun Rukoushuone (osa), Theodor Höijer 1878, kuva tod.näk. Daniel Nyblin

Image preview

  • Kirkkokadun ja Ritarikadun kulmatalo Helsingissä.

Kauppias Karl Fredrik Blomberg rakensi Höijerin piirustusten mukaan Mariankatu 12:een 1874 viisikerroksisen asuinrakennuksen. Koska maasto oli soinen se rakennettiin veden alle jäävien paalujen varaan - rakennustapa, joka Helsingin keskustassa on pohjaveden laskiessa aiheuttanut paljon ongelmia. Tällä kertaa perustaminen kuitenkin sujui ja ilmeisesti lopputulokseen ihastuneena rakennuksen osti kauppias O. Kjällmannsson. Hän antoi Höijerille tehtäväksi suunnitella rakennukselle jatko-osan Kirkkokadun ja Ritarikadun kulmaan. Piirustukset valmistuivat 1891 ja tällä kertaa vain nelikerroksinen talo valmistui 1895. Aiemmalla kerralla kelvollinen perustamistapa ei tällä kertaa kuitenkaan toiminutkaan. Välittömästi rakennuksen valmistuttua huomattiin rakennuksen seinien halkeilevan ja murenevan ja syyksi todettiin talon peruspaalujen vajoaminen pehmeään maaperään, Ilmeisen sortumisvaaran vuoksi rakennus purettiin perustuksiaan myöten.

Tapausta seurasi monenlaisia taloudellisia ja henkisiä ikävyyksiä Höijerille, talon urakoitsijalle Hjort of Örnäsille, joka menehtyikin pian tapauksen jälkeen.

Höijer kuitenkin selvisi masentavista tapahtumista ja hän suunnitteli sittemmin vielä - yhä käytössä olevan - Vallilan kansakoulun ja erään kuuluisimmista rakennuksistaan - sittemmin Alvar Aallon luomuksen tieltä puretun - Norrménin "linnan" Katajannokalle.

Tapaus Kirkkokatu/ Ritarikatu muodostui Höijerille erityisen katkeraksi sen vuoksi, että kun paikalle nousi 1900 viimein uudisrakennus, oli hänen sijastaan arkkitehtina Hugo Lindberg ja rakennustyyli oli Kansallisromanttinen.

Höijer ei myöskään ollut enää itse näkemässä, kun Mariankatu kahtatoistakin oli uhkaamassa romahtaminen 1960-luvun lopulla. Pohjoisrannan levennyksen aikana keskustaan tuleva raskas liikenne ohjattiin kulkemaan Kirkkokadun ja Mariankadun kautta. Mariankatu 12 alkoi huojua ja kaupungin taholta alettiin harkita senkin purkamista. Asukkaat kuitenkin pelastivat talon. 1971 alettiin talon perustusten uudelleenpaalutus ja suururakassa rakennuksen perusta tuettiin yli kahdellasadalla teräsbetonipaalulla.

  • Yhdessä Armas Lindgrenin ja Bertel Liljeqvistin kanssa Höjer suunnitteli koristeellisen Wärtsiläyhtymän pääkonttorin Sörnäisten rantatielle 9 - 11. Vuonna 1982 rakennettiin Valtionkonttorin uudisrakennus sen tilalle.



Image preview

Kuva: Börje O. Löfman, 10.10.1970, (public domain)



 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset